Kuka oli Gabriel Aspegren?

Gabriel Aspegren syntyi Kristiinankaupungissa 9.12.1708. Hänen äitinsä oli kappalaisentytär Margareta Bachster ja hänen isänsä, Anders Aspegren, oli opettaja ja kappalainen. Ison vihan aikana perhe pakeni 1713 Ruotsiin. Elämä pakolaisuudessa oli köyhää ja vaikeaa. Rauhan tultua perhe palasi takaisin Kristiinankaupunkiin 1722. Aspegren kävi koulua kaupungin lastenkoulussa ja Porin triviaalikoulussa, ja valmistuttuaan ylioppilaaksi, aloitti teologianopinnot Turun Akatemiassa 1730. Hänellä oli varaa opiskella siellä ainoastaan yhden lukukauden ajan, jonka jälkeen hän toimi kotiopettajana Kemiössä ja Vaasassa.

Gabriel Aspegren sai uuden mahdollisuuden jatkaa opintojaan kun kauppias Hans Berg Kristiinankaupungista lupasi kustantaa hänen opintonsa, mikäli Gabriel lupaisi myöhemmin avioitua Bergin sisarentyttären kanssa. Aspegren aloitti uudelleen opinnot vuonna 1733 Uppsalan yliopistossa, josta hän valmistui maisteriksi vuonna 1737. Palattuaan takaisin Suomeen, hän sai historian ja filosofian dosentin toimen Turun Akatemiassa 1740. Samana vuonna hänet vihittiin papiksi ja nimitettiin opettajaksi Vaasan triviaalikouluun, jossa hän toimi ensin opettajana ja myöhemmin vararehtorina ja rehtorina vuosina 1740-1754. Gabriel Aspegren nimitettiin Pedersören ja Pietarsaaren kirkkoherraksi 1754, rovastiksi 1764 ja lääninrovastiksi 1768.

Gabriel Aspegen piti lupauksensa kauppiaalle ja avioitui Bergin sisarentyttären, Margaretha Uddmanin kanssa 1740. Hänen vaimonsa menehtyi kuitenkin pian Pedersöreen muuton jälkeen. Hän avioitui uudelleen leskirouva Sara Forbusin kanssa. Aspegrenilla oli 12 lasta, joista kolme poikaa ja kaksi tytärtä elivät hänen kuolemaansa saakka. Gabriel Aspegren kuoli 13.5.1784.

Rosenlund ja Aspegrenin puutarha

Kasvaessaan hyödyn aikakauden hengessä, hän oli maatalouden ja puutarhaviljelyn uusien aatteiden innokas kannattaja. Aspegren sai vuonna 1755 hallintaoikeuden ja luvan raivata kivisen ja karun, paikoin soistuneen Rosenlundin metsäisen mäen viljelymaaksi. Metsää kaadettiin, kiviä raivattiin ja jo vuonna 1757 aloitettiin päärakennuksen rakentaminen. Päärakennuksen eteläpuolella sijaitseva, kahteen tasoon pengerretty pieni puutarha kiviaitoineen valmistui vuonna 1758. Päärakennuksen itäpuolella oleva suuri puutarha rakennettiin vuosina 1760 - 1768. Kivinavetta valmistui 1776 ja se oli aikanaan eräs Suomen komeimpia.

Kuvaus alueen tärkeimmistä rakennuksista:

Pappila

Gabriel Aspegren rakennutti päärakennuksen kahdessa vaiheessa; ensimmäinen puoli rakennettiin 1750-luvulla ja toinen puoli 1760-luvulla. Talo muistutti sen ajan everstipuustellia sekä mitoiltaan että huonejaoltaan. Talon alla oli 3 kellaria harmaakivistä ja tiilistä. Jo 1798 aloitti Aspegrenin seuraaja rovasti Brunnius uuden päärakennuksen rakentamisen vanhan kellarikerroksen päälle, joka vielä 250 vuoden jälkeenkin on ehjä. Pappilassa on asunut Pedersören seurakunnan kirkkoherra vielä 1990-luvulla. Tällä hetkellä pappilan tiloissa toimii Pedersören seurakunnan kappeli, juhlasali, työhuone ja kirkkoherranvirasto.

Kivinavetta

Pedersören kotiseutumuseo toimii Rosenlundin pappilan vieressä olevassa kivinavetassa. Gabriel Aspegren aloitti kivinavetan rakennuttamisen 1750-luvulla. Pääosin tämä kaksikerroksinen kivinavetta rakennettiin 1770-luvulla. Rakennus oli yksi maan komeimpia navettoja, jossa oli lantakellari, rehukeittiö ja rehu-ullakko, lampola, lato, navetta ja talli. Aspegren työskenteli aktiivisesti tehokkaamman maatalouden puolesta. Tästä kertoo esim. se, että navettaan tehtiin kaivo, josta vesi johdettiin rännejä pitkin suoraan eläinten parsiin. 1950-luvulla aloitettiin kivinavetan kunnostaminen museoksi. Koko pappilaa ja museota ympäröivä alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Museovirasto on rauhoittanut koko alueen ja rajoittanut siellä olevien rakennusten käyttöä.

Museokokoelmat

Kaikki esineet seutumuseossa ovat Pedersören seudulta. Kivinavetasta vierailija löytää mm. maatalous- ja metsänhoitotarvikkeita, kirvesmiehen ja suutarin työkaluja. Museossa on myös 1900-luvun alun mukainen peltisepänverstas. Tallissa on nähtävänä talonpoikaishuonekalujen näyttely. 1790-luvulta olevassa renkituvassa on esillä tekstiilinäyttelyitä. Vanhan luhdin yläkerrassa on piiankamari ja siihen kuuluvat tekstiilit.

Museo on avoinna heinäkuussa ti-la klo 12-16 su klo 12-15. Muina aikoina sopimuksen mukaan puh. 050 378 42 42 tai 050 527 49 55.

Ansari

Ansari on kunnostettu Gabriel Aspegrenin ansarin mallin mukaisesti. Rakennus sijaitsee pohjoista muuria vasten suuressa puutarhassa. Rakennuksen etupuolella olevat suuret, pieniruutuiset ikkunat, ohjaavat auringon lämmön sisään myös kylminä talvikuukausina. Kasvihuoneen lämmityksestä huolehtii muurattu takka. Aspegren säilytti ansarissa sellaisia kasveja, jotka vaativat suojaa kylmänä vuodenaikana kuten sitrus, laakeri ja myrtti. Ansarin yläkerrassa sijaitsee Café Örtagården, tiloissa, jota aikoinaan käytettiin kasvien kuivattamiseen. Puutarhapuoti näyttelytiloineen sijaitsee ansarin alakerran tiloissa.

Taimilavahuone on rakennettu kiinteästi ansarin läntiseen päätyyn. Sen luonnonkivimuuraus 1700-luvulta on kokonaisuudessaan nähtävissä ja hyvin säilynyt. Taimilavahuone on kuiva paikka, jossa on hiekkapohja, se on kaivettu 18 kyynärää pitkäksi, 8 kyynärää leveäksi ja 6 korttelia maanpinnan alapuolelle. Seinät on muurattu harmaakivistä maanpinnan korkeudelle. Etelänpuoleista seinää koristavat ikkunat ja ikkunaluukut. Tilassa voidaan säilyttää juureksia.

Huvimaja

Huvimaja kuuluu luonnollisesti puutarhan rakennuksiin. Sen tiesi myös Gabriel Aspegren, joka rakennutti 12 kulmaisen huvimajan, jossa oli 8 ikkunaa ja 4 ovea. Huvimaja sijaitsee suuren puutarhan keskipisteessä. Huvimajaa käytetään edelleen samoihin tehtäviin kuin Aspegreninkin aikoina. Huvimaja on koristeellinen, paikka lepohetkelle tai pienelle keskusteluhetkelle ystävien kanssa ja ennen kaikkea näköalapaikka kauniiseen ympäristöön. Huvimajassa on myös oma paikkansa mielenkiintoisille asetelmille.

Puutarha Aspegrenin aikana

Aspegrenin puutarha oli hyötypuutarha. Se oli pengerretty ja jaettu symmetrisesti kortteleihin. Keskellä puutarhaa sijaitsi kaksitoistakulmainen huvimaja ja koillisosassa kaksi ruutanalampea sekä ansari ja sen yhteydessä taimilavahuone. Aspegren viljeli enimmäkseen hyötykasveja, yrttejä ja keittiökasveja. Hänen suuri kiinnostuksen kohteensa olivat hedelmäpuut, erityisesti omenapuut, jotka hän teki seudulla tunnetuksi. Samoin hän toi perunan seudulle. Muita puutarhassa viljeltyjä kasveja olivat esim. viinimarjapensaat, syreeni, tuomi, lehmus, pihlaja ja tupakka. Puutarhan eteläpuolella sijaitsivat humalatarha ja kaalimaa.

Puutarha Aspegrenin ajan jälkeen

Aspegrenin ajan jälkeen puutarhan kasvillisuus on muuttunut ja viljelysten laajuus on pienentynyt, mutta pääpiirteissään puutarha on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa. Kiviaidat, puutarhaportti ja lammet ovat edelleen jäljellä. Aspegrenin seuraajat eivät ole täysin jakaneet hänen ajatuksiaan ja tavoitteitaan puutarhan ja rakennusten osalta.1960-luvulla raivattiin suuri puutarha ja silloin kuljetettiin maata pois, mikä on vaikeuttanut maakokeiden perusteella tehtävää tutkimusta siitä, mitä kasveja puutarhassa aikanaan kasvatettiin. Onneksi muistiinpanot ja piirustukset alueesta ovat säilyneet hyvin.

Kunnostaminen

Jo 1980-luvulta on ollut monenlaisia ajatuksia ja keskustelua puutarhan historiasta ja sen kunnostamisesta. Vuonna 2001 aloitettiin projekti, jonka tavoitteena oli kunnostaa Rosenlundin pappilan alue ja samalla palauttaa entiselleen Aspegrenin molemmat puutarhat ajan hengen mukaisesti, osittain hyötypuutarhaksi, jossa on 1700-luvulle tyypillisiä kasveja ja osittain puutarhaksi, jossa on nykyaikaista puutarhavalistusta. Kunnostamisen osalta ovat olleet erityisen tärkeitä vanhat tarkastuspöytäkirjat ja alkuperäpiirustukset Rosenlundin mäestä ja itse puutarhasta. Mallipiirustukset ovat yksityiskohtaisia ja kuvaavat tarkasti sitä, miltä alue näytti vuonna 1777 rakennuksineen ja viljelyksineen. Vuonna 2000 ja 2001 tehdyt arkeologiset kaivaukset vahvistivat piirustusten paikkansapitävyyden. Monet osat alueesta ovat hyvin säilyneitä kuten rakennukset, kiviaidat, lammet, puutarhaportti, käytävien paikat jne. Projekti on päättynyt, huvimaja ja ansari on rakennettu uudelleen ja elävä puutarha ympäristöineen on palautettu ennalleen ja siellä järjestetään aktiivista toimintaa kaikenikäisille.

Museo Avoinna  heinä -elokuu Muina vuodenaikoina tilauksen mukaisesti. puh. 050 378 42 42 tai 050 527 49 55