Puutarhojen tarkoitus ja viljelyperiaatteet

Aspegrenin puutarha haluaa innostaa ja toimia aktiivisesti kulttuurikasvien säilyttämisen, hienojen ominaisuuksien, viljelyn ja käytön puolesta. Ekologinen kiertokulku ja luonnonmukainen viljely ovat ihmisten, eläinten, luonnon ja kulttuurikasvien yhteispeliä. Tästä johtuen maasta tulee elävä – arvokas perintö tuleville sukupolville. Osa historiasta löytyy kirjastoista ja arkistoista, mutta elävää historiaa – jonka kulttuurikasvit muodostavat – ei voida säilyttää samalla tavalla, vaan sitä täytyy viljellä niiden sisältämän tiedon ja monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Biologinen monimuotoisuus takaa puhtaan ja hyvän ravinnon sekä ihmisille että luonnolle ja auttaa saavuttamaan terveen, elävän ja kauniin elinympäristön.

Viljelyperiaatteilla on yhteys Aspegrenin aikaan. Olemme kokeneet valtavan kehityksen 1700-luvun viljelymenetelmistä 2000-luvun menetelmiin. Samalla olemme kadottaneet luonnollisen yhteyden luontoon. Tämän vuoksi meidän tulisi yhdistää vanha uuteen.

Ekologinen viljely tarkoittaa sitä, että mukaillaan luonnon omaa kiertokulkua . Mikään ei mene hukkaan, kaikki kierrätetään kompostoimalla ja keräämällä siemenet.

On monia etuja tuottaa elintarvikkeita ekologisin menetelmin;
- Kivettynyt, orgaaninen lannoite ei edistä luonnon saastumista ja globaalia lämpenemistä.
- Pohjavesi ei saastu kemikaalien vaikutuksesta.
- Ruokamullan ominaisuudet säilyvät.
- Suositaan biologista monimuotoisuutta.
- Edistetään tuholaisten ja niiden vihollisten luonnollista tasapainoa.

Biologinen monimuotoisuus Puutarha muodostaa ekosysteemin, jossa on monia eri lajeja. Monokulttuuri, jossa suositaan ainoastaan yhtä kasvilajia, voi helposti tuottaa huonon sadon johtuen taudeista ja tuholaisista.

Vuoroviljely suosii kasveja ja niiden ominaisuuksia ja samalla se ehkäisee tautien ja tuholaisten ylivallan.

Korttelit ja tilajako

Aspegrenin puutarhan viljelykset on jaettu kortteleihin, jotka muodostuvat neljästä osasta. Korttelin keskelle ja kulmiin on istutettu omenapuut. Ylemmän puutarhan neljästä korttelista kahdessa viljellään pääasiallisesti vanhoja keittiökasvilajikkeita. Kahdessa muussa korttelissa kasvatetaan yrttejä ja kukkia.

Suuren puutarhan alaosassa viljellään sekä vanhoja että uusia keittiökasvilajikkeita ja kukkia kuten 1700-luvulla. Siellä sijaitsevat paputarha, kaalitarha, kortteli juureksille, kurpitsoille ja kurkuille.

Puutarhan keskiosaan huvimajan molemmin puolin on istutettu viinimarjapensaita. Huvimajan itäpuolella sijaitsevat vuokrattavat viljelypalstat, jotka on myös jaettu kortteleihin ja joissa on omenapuu.

Omenat, perunat, marjapensaat ja humala

Aspegren toi omenanviljelyn seudulle. Tällä hetkellä puutarhaan on istutettu noin 70 eri omenalajiketta vuoden 1777 alkuperäisten mallipiirustusten mukaisesti. Puutarhan yläosassa sijaitsevat lajikkeet ovat 1700-luvulta. Kauemmas puutarhan alaosaan on istutettu omenalajikkeita 1800- ja 1900-luvuilta. Pohjoista muuria vasten kasvavat säleikköomenapuut.

Viinimarjapensailla oli alunperin tärkeä tehtävä puutarhassa . Tänään on huvimajan läheisyyteen istutettu monia eri viinimarja- ja karviaismarjapensaslajikkeita, sekä vanhoja että uudempia lajikkeita.

Perunanvijlelyllä on myös tärkeä sijansa puutarhassa, osittain sen vuoksi, että Gabriel Aspegren toi myös tämän lajikkeen seudulle.

Humalatarha oli Aspegrenin aikana suuri, noin 300 seivästä. Rosenlundiin on rakenteilla alkuperäistä hieman pienempi humalatarha.

1700-luvun kasveja

Aspegrenin puutarha on hyötyaikakauden tuote. 1700-luvulla puutarhoissa viljeltiin ajalle uusia ja tuntemattomia kasveja. Osa kasveista on unohdettu. Aspegrenin puutarha haluaa nostaa esiin nämä unohdetut kulttuurikasvit, joita aikoinaan on viljelty ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille edullisten ominaisuuksien vuoksi. Juureksista voidaan esim. mainita keltaiset ja valkoiset porkkanat, palsternakat, toukonauriit, mustajuuri, kaurajuuri ja maa-artisokat. Kurpitsojen, kesäkurpitsojen ja kurkkujen heimoon kuuluvista voidaan esim. mainita vesi- ja cantaloupmeloni, kesäkurpitsa ”yellow crookneck” ja ”blue hubbard” omenakurkku ja kurkkumeloni.
Paputarhassa kasvatetaan vanhoja lajikkeita ruusupavuista, talonpojanpavuista, parsa-, kik- ja sokeriherneistä. Kaalilajikkeista voidaan mainita lehtikaali, valkokaali, brysselinkaali, kurttukaali, portugalilainen kaali ja kyssäkaali.

Viljelypalstat

Aspegrenin puutarha harjoittaa myös viljelypalstatoimintaa. Viljelypalstoja on yhteensä 24. Yhden palstan koko on noin 50 m½ . Palstojen muoto noudattaa vuoden 1777 mallipiirustuksia alueesta. Täällä voit harrastaa mielenkiintoista ja elinvoimaa antavaa puutarhanhoitoa. Palstan viljelijä suunnittelee ja hoitaa omaa palstaansa pääasiassa itse. Tarvittaessa on mahdollisuus saada apua puutarhan henkilökunnalta. Viljelypalstat ovat tärkeä osa Aspegrenin puutarhaa, ne edustavat luonnonmukaista viljelyä ja tukevat muun puutarhan monimuotoisuutta.

Maanviljelys

Kun kulkee Rosenlundin mäellä, ei voi olla huomaamatta ylvästä kivinavettaa ja sen mahtavia luonnonkiviholveja. Rakennus kuvastaa Gabriel Aspegrenin kiinnostusta maanviljelyyn ja karjanpitoon. Navetassa on Pedersörenseudun kotiseutuyhdistyksen hieno kokoelma seudun esineitä. Kokoelman esineet käsittävät Gabriel Aspegrenin, maanviljelyn, käsitöitä ja asukkaiden elintapoja pitkältä ajanjaksolta. Aspegrenin puutarhayhdistys haluaa harjoittaa luonnonmukaista viljelyä pelloilla, niityillä ja puutarhassa kasvattamalla sekä vanhoja että uusia kasvilajeja. Täällä yhdistyvät mielenkiintoisella ja opettavaisella tavalla viljalajit, rehukasvit, luonnonniittykasvit jne.

Eläimet

Eläimillä on tärkeä tehtävä maataloudessa ja puutarhassa. Sen lisäksi, että niitä tarvitaan käytännön töissä ja ruuan tuottamisessa, ne ovat tärkeä osa luonnon kiertokulkua ja osa sen biologista monimuotoisuutta. Kasviravinteet säilyvät, komposti saa elämää, siemenet käsitellään ja ne itävät. Aspegrenin puutarhassa on monia erilaisia eläimiä: hevosia, lampaita, vuohia, kaniineja, kanoja jne. Niiden hoitaminen on sekä rentouttavaa että mielekästä puuhaa kaikenikäisille.

Ruusupuutarha

Aspegrenin puutarhan viereiseen pieneen puutarhaan keräämme valikoiman vanhanajan pensasruusuja ja uusia jaloruusuja. Ruusupuutarhassa voi tutustua ruusujen historiaan eri aikakausille tyypillisten lajikkeiden kautta. Saavut ruusupuutarhaan köynnösruusujen muodostaman portin läpi ja astut tuoksuvaan ruusujen ympäröimään huoneeseen.

Sääasema

Sääasema valvoo ja rekisteröi tiedot Aspegrenin puutarhan ilmastosta. Kaikki tieto kerätään ja säilytetään puutarhan tutkimusta varten. Ajankohtainen tieto on tärkeää ajatellen maan lämpötilaa, kosteuspitoisuutta, ilman lämpötilaa, auringon säteilyn määrää, tuulen nopeutta, tuulen suuntaa ja sen viilentävää vaikutusta. Sääasema mittaa myös kasvien lehtien kosteuspitoisuutta.

Käynnissä olevat projektit Lue lisää!